Pistoaitatyöpaja

Heinäkuun 16. ja 17 päivä pidettiin kotiseututalolla Maaseudun sivistysliiton järjestämä pistoaitatyöpaja. Ympäristöviisaat maaseutuyhteisöt -hankkeeseen kuuluva työpaja sai Nousevan Rannikkoseudun (Norsu) myöntämää EU:n maaseuturahoitusta. Maaseudun Sivistysliiton projektikoordinaattori Mikko Hyvärinen ja projektityöntekijä Severi Koivuniemi toimivat työpajan ohjaajina.

Työpaja alkoi biohiilen valmistuksella paikalta kerätystä risujätteestä. Biohiili valmistetaan polttamalla risuja erityisessä kartion mallisessa suppilossa, jolloin hiiltä syntyy pohjalle puun palaessa sopivan vähässä hapessa. Hiillos sammutetaan lopuksi vedellä. Syntynyt hiili on huokoista materiaalia, jolloin se voidaan "ladata" esimerkiksi liottamalla sitä ravinteita sisältävässä vedessä. Lopputulos on sitten biohiiltä, jota voidaan käyttää esimerkiksi kasvualustoissa kasvien hyväksi. Biohiili itse säilyy maaperässä satoja tai tuhansia vuosia, joten sen käyttö maaperässä on myös ilmastoteko.

Biohiilen polton yhteydessä polttokäsiteltiin samalla riukuaidan seipäät ja sivuvarat, jotta ne kestäisivät pitempään aidan tukena. Aita itsessään rakennettiin sellaisella perinteisellä mallilla, jossa seipäät ja sivuvarat jätettiin pitkiksi. Mallin ideana on se, että myöhemmin aita voidaan rakentaa uudelleen samoista materiaaleista pelkästään poistamalla lahonneita osia. Lisäksi seipäät ja varat muodostavat aidan yläpuolelle neljään suuntaan osoittavia piikkejä, mikä onkin tunnusomainen piirre tällä aitamallilla. Perinteiseen tyyliin käytettiin myös kuusinäreitä vittaksina (tai vitsaksina) sidonnassa. Rautalankaa, ruuveja tai nauloja ei perinneaidassa voi käyttää.

Työpajan lopuksi oli vuorossa makkaran paistoa ja saunomista kotiseututalon vasta kunnostetussa pihasaunassa.